Verkostoissa on valtavasti voimaa, jos niitä haluaa ja pystyy hyödyntämään oikein.
Meillä on käynnissä neljä suurta Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa verkostohanketta: Digiosaava.fi, KARKKI, OA-hanke ja Tieto-osaava. Tieto-osaava hankkeessa on mukana yhteensä 75 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, tekijöitä yhteensä satoja henkilöitä.
Tällaisessa verkostossa löytyy valtava määrä osaamista ja taitoa. Jotta olisi mielekästä työskennellä verkostossa, verkostosta pitäisi olla hyötyä osallistujalle ja osallistujasta hyötyä verkostolle. Win-win on hokema, johon usein törmää.
Verkostolla voi olla monta ulottuvuutta. Hankkeissa lähdetään suunnitelmallisesti rakentamaan verkostoja. Pystytetään työpaketteja, työryhmiä ja pajoja. Työtä tehdään yhdessä ja saadaan aikaan tuloksia.
Olen kuitenkin huomannut, että verkostotyöskentely tuottaa myös paljon muuta lisäarvoa. Verkostosta voi kysyä neuvoa ja apua, kun haasteita tulee vastaan. Joku verkostossa oleva on saattanut joutua ratkaisemaan samanlaisen haasteen. Hyvin toimivasta verkostosta löytyy yleensä aina apua.
Yhteistyötä hankerajojen yli
Mielestäni on tärkeätä, että verkosto ylittää oman hankkeen rajat. Verkoston avulla voimme poistaa turhaa päällekkäistä työtä, löytää jo valmiiksi suunniteltuja ratkaisuja ja yhtymäkohtia.
Jos hankkeet tekevät omissa siiloissaan kehittämistyötä, kokonaisuus jää irrallaan. Siksi on tärkeää, että verkosto laajenee hankeverkostosta toiseen verkostoon ja siitä eteenpäin niin, että meillä on laaja verkosto, joka tekee työtä niin, että palasista muodostuu kokonaisuus. Kokonaisuus on se tuotos, jota mukana olevat toimijat sitten hyödyntävät omassa toiminnassaan.
Rohkeasti verkostoitumaan
Minusta on myös tärkeää, että verkostoa voi lähestyä avoimesti ilman pelkoa, että ”mitäs minä näin tyhmiä menen kysymään”. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Kysymysten tekeminen on ainoastaan merkki siitä, että henkilö on aktiivinen ja haluaa löytää vastauksia ja ratkaisuja. Joku on aina parempi jossakin asiassa, mutta yrittänyttä ei pidä ylenkatsoa.
Verkostosta voi löytää ystäviä, uusia ideoita, kivaa yhteistä tekemistä tai ihan vain muuten keskustelukumppaneita.
Face to face -verkostoituminen toimii aina, mutta toimimme paljon Teams-maailmassa, jossa helposti voimme sulkea itsemme pois keskusteluista sulkemalla mikin ja kameran. Parhaiten verkostoituu olemalla itse aktiivinen. Osallistumalla kiinnostaviin tapahtumiin ja keskustelemalla eri ihmisten kanssa verkostoituu hyvin. Et menetä mitään, mutta voit löytää aivan uusia verkostoja itsellesi.
Aktiivisuus ja vuorovaikutus kannattaa
Nostan hattua henkilöille, jota jaksavat ottaa roolia verkostotyöskentelyssä, usein jopa olemalla aktiivinen useissa hankkeissa samanaikaisesti. Tällainen sitoutuminen lisää myös tsemppihenkeä muissa. Itse yritän löytää ja oppia uutta esimerkiksi siitä, miten hyvä workshop rakennettiin, tai miten tuota Padlettiä noin hyvin osattiin hyödyntää.
Parasta on myös se, että voi kehittää omaa tekemistään, oppia uutta verkostolta sekä tehdä verkoston kanssa suunnitelmallista yhteistyötä.
Verkoston kanssa kannattaa olla vuorovaikutuksessa. Somessa on helppo jakaa ajatuksia ja kommentoida. Olemme melkein kaikki liittyneet Facebookiin, LinkedIniin tai johonkin muuhun kanavaan. Some on hyvä keino olla aktiivinen ja ylläpitää verkostoja. Vuorovaikutus, kommentointi, kysyminen, aktiivinen osallistuminen ovat somen verkoston vahvistamisen keinoja. Samoja tapoja voimme siirtää meidän hanketyöskentelyymme.
Kamppailemme kaikki aikataulujen kanssa. Hyödyntämällä järkevästi verkostoa voimme myös säästää aikaa. Verkoston avulla ehkä löydämme nopeasti jonkun ratkaisun, jonka joku muu oli jo aikaisemmin keksinyt. Aikaa säästyi, kun turha pohtiminen jäi pois.
Nyt verkostoitumaan😊
Kim Konttinen
Kirjoittaja toimii Omniassa Tieto-osaava-hankkeen projektipäällikkönä.