Olen usein pohdiskellut, miten kuvata kompleksista käsitettä ”tietojohtaminen”. Jos miettii miten Formula 1 -tiimi toimii, löytyy sieltä aika hyvin kaikki ne komponentit, joista tietojohtaminen koostuu.
F1-säännöt muuttuvat vuosittain, tiimin pitää olla dynaaminen – kuin myös organisaation, joka toimii aikamme muuttuvassa ympäristössä. Tärkeintä on henkilöstö: insinöörit, mekaanikot ja kuski. Heillä tulee olla maksimaalinen osaaminen omasta alueestaan, mutta myös kykyä ja halua kommunikoida jatkuvasti muitten osa-alueiden kanssa ja antaa toisilleen rakentava palautetta, joka auttaa oppimaan. Kylmä data liikkuu mittauslaitteista suoraan insinööreille, mutta tärkeätä on etenkin keskustelu, jota käydään kuskin ja mekaanikoiden välillä taukotiloissa (avoin työkulttuuri).
Jotta kokonaisuus toimisi maksimaalisesti, TIEDON pitää kulkea eri osa-alueiden välillä nopeasti ja laadukkaasti. Palautteen pitää olla ajantasaista ja selkeätä. Jos yksi osa-alue töpeksii, esimerkiksi renkaitten vaihto viivästyy 20 sekuntia, voi sillä olla kisan kannalta merkittävät seuraukset.
Kisastrategia on usein mietitty pitkään jo etukäteen, mutta olosuhteet vaihtuvat usein. Tällöin kuski informoi tiimiä ja tehdään muutoksia strategiaan tai säätöihin kisan aikana.
Kisan jälkeen DATA analysoidaan tarkasti ja kehitystyö jatkuu tehtaalla.
Luulin, että olin keksinyt uniikin vertauskohteen. Mutta kun googlasin Knowledge Management in Formula One – kas kummaa, löysin mielenkiintoisen artikkelin Knowledge Management in Mercedes-AMG Petronas Formula One Team (linkedin.com).
Mielenkiintoista lukemista varsinkin, kun muistaa että Kimi Räikkönen opiskeli Omniassa, kuten nykyinen formula-suurlupaus Tuukka Taponen😊.
Kim Konttinen
Kirjoittaja toimii Omniassa Tietojohtamisen kehittäminen -hankkeen projektipäällikkönä.